legendaarinen Suursaaren kasino vielä pystyssä?
Suursaaressa ei ollut juuri ollenkaan peltomaata, joten käytännössä vilja ja muut pellon tuotteet piti tuoda mantereelta. Kylien ympärillä oli tarpeeksi niittyä, jotta useimmat talot pystyivät pitämään yhden tai kaksi . Kanojakin oli jonkin verran. Ammoisista ajoista asti suursaarelaiset olivat elättäneet itsensä kalastuksella ja hylkeenpyynnillä sekä ajoittain hylkytavaroilla.
Marraskuussa 1899 panssarilaiva ajoi karille Suursaaren lähistöllä.Amiraliteetti palkkasi langattomalla lennättimellä kokeita tehneen venäläisen fyysikon , joka tammikuussa 1900 muodosti Suursaaren ja Kymin välille yhden maailman varhaisimmista radioyhteyksistä pelastustöitä varten.
Suursaareen oli rakennettu oma kirkko vuonna 1768. Se toimi koko ajan 1940-luvun sotiin saakka. Se sijaitsi Suursaaren pohjoisosassa. Kirkkoon rakennettiin uusi kellotapuli 1800-luvun lopussa. Kirkko tuhoutui sodan aikana.
Pohjoisrivi oli majakka Suursaaren pohjoisosassa.
Suursaaren kirkon huojuvaksi todettu kellotapuli purettiin 1892, ja tilalle rakennettiin uusi saarella syntyneen arkkitehti piirustusten perusteella.
– Herra sotamarsalkka, ilmoitan suurin piirtein vallanneeni Suursaaren, vain joitakin pikkupesäkkeitä on vihollisen hallussa.
hyökkäsi Suursaareen, kun 21. heinäkuuta 1855 , , ja ampuivat ollutta venäläistä tykistöpatteria saadakseen sen toimintakyvyttömäksi. Tämän jälkeen alukset jatkoivat .
Kaikkina aikoina suursaarelaiset olivat elättäneet itsensä kalastuksella ja hylkeenpyynnillä. Vuonna 1934 kummassakin kylässä oli noin sata venettä. Myöhemmin asukkaat kalastivat uittoverkolla. Suursaareen perustettiin meripelastusasema jo vuonna 1857. Osuuskauppa perustettiin Suurkylään 1906. Kiiskikylä sai oman osuuskaupan 1917. Kylien väliset kuljetukset hoidettiin enimmäkseen meritse, ja koko saaressa oli vain 1–2 hevosta
astu suljettuun Suursaareen ja kasinoon, jossa Suomen kerma juhli
Kun matkailu kehittyi, 1930-luvulla koettiin saaristossa, erityisesti Suursaaressa, lyhyt kukoistuskausi. Suursaaressa oli hienot hiekkarannat ja jylhät maisemat. Matkailijoita varten oli peräti kasino, jossa oli ravintola. Saari veti 10 000 matkailijaa vuodessa, ja sen vanavedessä myös muut saaret herättivät kiinnostusta, joskaan niihin ei syntynyt samanlaisia palveluja.
Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola
Käsky saarten evakuoimiseksi tuli 7.10.1939, ja määränpää oli pääasiassa Kotka. Kirja kiinnosti minua erityisesti siksi, että Kotkassa asuvana olen törmännyt ihmisiin, jotka kertovat sukunsa olevan kotoisin saaristosta. Saarten luovutus on Kaakkois-Suomen rannikolla eräänlainen yhteinen trauma, ja niitä muistellaan edelleen. Kun katson seuraavalla kerralla Katariinanpuiston rannalta horisonttiin ja horisontissa Suursaaren huiput, näen enemmän kuin pelkän siluetin.
Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa.
Im 18. Jahrhundert wuchs die Bevölkerung der Insel an (damals gab es einen allgemeinen Bevölkerungszuwachs im finnischen Schärenmeer), und zwei Dörfer entstanden: Suurkylä und Kiiskinkylä, fünf Kilometer voneinander entfernt. Im Jahr 1768 errichtete man eine kleine Kirche, doch die Insel gehörte weiterhin zur Gemeinde und Pfarrei Wiborg. Im Jahr 1841 erhielten Hogland/Suursaari und die kleinere Insel Tytärsaari dann aber ihre eigenen Pfarreien. Außerdem wurden ein Ortspolizeiposten und Grundschulen eingerichtet. Das Auskommen der Insel beruhte immer noch auf der Fischerei, und in Mangeljahren gingen die Männer für Wochen und Monate fort, um sich in Estland als Schiffsbauer oder Schreiner zu verdingen.
Suursaari, kasinon ravintolasali
Saarelaiset ovat aina eläneet jokseenkin eristyksissä, paitsi ajoittain, kun saari on ollut mukana historian tapahtumissa. aikana vuonna 1788 saaren ja mannermaan välisellä alueella käytiin suuri , jota kutsutaan . 15 ruotsalaisen aluksen laivasto oli 17. heinäkuuta 1788 matkalla hyökkäämään mutta kohtasi 17 Venäjän laivaston aluksen kaaderin Suursaaren kohdalla. Kun kanuunatulta oli vaihdettu kokonainen päivä, lähteiden mukaan yksikään alus ei ollut uponnut, mutta kumpikin osapuoli oli onnistunut kaappaamaan toiselta osapuolelta yhden aluksen. Sekä Ruotsi että Venäjä julistautuivat taistelun voittajiksi. Ruotsin yritys hyökätä itään oli kuitenkin tällä kertaa tehty tyhjäksi. Vaikka yksikään alus ei uponnut, syntyi kuitenkin melkoisesti. Saarelaiset hyödynsivät niitä ja saivat hylkytavaroita keräämällä täydennystä niukalle toimeentulolleen. Hylkytavarat olivat arvokkaita, vaikka historialliselta ajalta ei ole todisteita siitä, että asukkaat olisivat houkutelleet tarkoituksella aluksia karille.
Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään
Voimakas itämyrsky 15. lokakuuta 1758 ajoi kerralla kahdeksan laivaa haaksirikkoon Suursaaren koillisnurkalle. Haverissa oli mukana kaksi venäläistä, kaksi ruotsalaista, kaksi hollantilaista ja brittiläinen ja rostockilainen alus. Pohjoiskorkian loiston hoitaja aliperämies Feodor Proskurakov venekuntineen pyrki estämään paikallisasukkaiden "hylynryöstöä" vaikka nämä omien sanojensa mukaan olivat paikalla pelastustarkoituksessa. Seuraavina öinä aluksista katosi paljon irtotavaraa, mikä johti oikeudenkäyntiin rantarosvoudesta. Kaikkiaan 13 suursaarelaista talonpoikaa sai vankeustuomion. Tämä oli noin kolmasosa saaren aikuisesta miesväestöstä.
SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk
For me: Uiminen suursaarelaisessa järvessä.
Aivan kuin kukaan ei olisi ikinä perannut metsää..
Muisto jääkaudelta.
Huumoria eteläkärjen majakalla.
Suursaaren perinteitä ylläpitää Suursaari-seura ry
Suomen matkailijayhdistys näki Suursaaren mahdollisuudet ja perusti Suurkylään ravintolan vuonna 1921. Säännölliset laivayhteydet mantereelta käynnistettiin 1914, ja niitä oli kahdesti viikossa. Kappelniemessä oli hieno hiekkaranta, johon oli rakennettu uimakoppeja vieraille. Sinne rakennettiin kasinon sisältävä ravintola 1926, mutta se paloi 1930. Vuonna 1937 rakennettiin uusi kaksikerroksinen kasino/tanssiravintola.