Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal


Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.

Pascalin vaaka sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos ihminen uskoo, hän saavuttaa kuoleman jälkeen suuren palkinnon, iankaikkisen elämän.


Nämä eivät välttämättä vakuuta tai mitään mutta ovat hauskoja luettavia:

Pascalin vaaka:

"Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa.

Kaikki kunnia aikansa kirkkaimmalle päälle – Pascalille, vaikka hänen saavutuksensa vedonlyöntikertoimissa eivät olleet sitä luokkaa kuin esimerkiksi binomikertoimissa.

Blaise Pascal – Brev och småskrifter.

yksikkö on nimetty Blaise Pascalin mukaan, samoin kuin ohjelmointikieli . Université Blaise-Pascal -yliopisto nimettiin Pascalin kunniaksi, ja se on tunnettu myös nimellä Clermont-Ferrand II. Université Blaise-Pascal toimi tällä nimellä vuosina 1976–2016, mutta vuodesta 2017 lähtien se on ollut osa .

Pascal oli kirjeenvaihdossa kanssa ja pohti menetelmiä, joilla lasketaan vedonlyöntikertoimia. Viimeisinä vuosinaan hän keskittyi edeltäjien kehittämiseen.

Ajan myötä asioita sisäistää ja tietyt näkökulmat on helpompi pitää mielessä.

Buddhalainen kritiikki osuu Pascalin peliteoriassa vedonlyönnin panokseen: Mitä varallisuutta voi ihminen muka asettaa rulettipöydälle?

Uskonnollisen kokemuksen jälkeen vuoden 1654 lopulla Pascal alkoi kirjoittaa vaikutusvaltaisia teoksia filosofiasta ja teologiasta. Hänen kaksi kuuluisinta teostaan ovat tältä ajalta: ”Lettres provinciales” ja ”Pensées”, edellinen ottaa kantaa jansenistien ja jesuiitojen väliseen konfliktiin. Jälkimmäinen sisältää Pascalin vedonlyönnin, todennäköisyyteen perustuvan argumentin Jumalan olemassaolosta. Tuona vuonna hän kirjoitti myös tärkeän tutkielman aritmeettisesta kolmiosta. Vuosina 1658-1659 hän kirjoitti sykloidista ja sen käytöstä kiinteiden aineiden tilavuuden laskemisessa.


Blaise Pascalin monipuolinen perintö

Renessanssin aikaan 1400-luvulla vedonlyöntiä alettiin kuitenkin tarkastelemaan huomattavasti laajempana ilmiönä. Rahapelit eivät olleetkaan enää vain onnenkauppaa, vaan niitä ryhdyttiin tutkimaan tilastojen ja tutkimusten valossa. Aikakautta kuvaa nimenomaan juuri tieteen vaikutus moniin elämän osa-alueisiin, eikä siis ole mikään ihme, että myös vedonlyöntiä ryhdyttiin tarkastelemaan erilaisella tavalla. Vedonlyöntiin ja rahapeleihin liitettiin riskinhallinta, eikä veikkaaminen tai pelaaminen ollut enää vain jumalhahmojen hallussa. Tieteen vaikutus vedonlyöntiin kasvoi vuosisatojen edetessä ja 1600-luvulla Pascalin ja De Fermatin matemaattiset laskelmat toivot vedonlyöntiin vihdoin todennäköisyydet – konsepti, joka on yhä pelaajien käytössä!

Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä

Blaise Pascal oli viettänyt viimeiset pari vuotta suhteellisen huoletonta elämää, eikä hänen ajatuksiaan täyttänyt pelkkä matematiikka ja kristinusko. Sitten 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään: hän joutui vakavaan onnettomuuteen. Hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset pillastuivat yhtäkkiä ja syöksyivät sillalta alas. Pascal itse pelastui, kun valjaat kesken kaiken murtuivat. Pascal tulkitsi onnettomuuden ja sitä seuranneen pelastumisen varoitukseksi Jumalalta. Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamenttipalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta. Hän kantoi tekstinpätkää siitä pitäen mukanaan kuin . Lisäksi Pascal seurasi Jacquelinen esimerkkiä ja vetäytyi Port-Royalin luostariin.

Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti

Blaise Pascalin esimerkkitapauksena oleva ihminen voi
ajatella, että uskovaiseksi voi ryhtyä myöhemminkin kun on ensin nauttinut
osansa maallisista iloista. Vedonlyöntiä äärettömän hyvän puolesta voi siirtää tulevaisuuteen.
Hallituksen lakiesityksen mukaan rikoksesta epäilty voi puolestaan perua ”vetonsa”
milloin tahansa. Kuullessaan hänelle määrätyn rangaistuksen, tuomittu voi –
esimerkiksi pettyneenä rangaistuksen kovuuteen – perua tunnustuksensa, jolloin
asian tutkinta käynnistyy uudelleen niin kuin mitään tunnustamista ei olisi
tapahtunutkaan. Syytettä ajavan kannalta lisävaikeutta tulee siitä, ettei
syyteneuvottelussa syntynyttä aineistoa saa jatkossa hyödyntää syytteen
ajamisessa. Kuinka paljon tässä säästyy oikeuslaitoksen resursseja, jää
nähtäväksi mikäli laki säädetään.

Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)

Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.

Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin

Perhe palasi Pariisiin vuonna 1650, ja seuraavana vuonna Pascalin isä kuoli. Isän kuoleman jälkeen Pascalin sisar Jacqueline saattoi ryhtyä nunnaksi. Blaise Pascal taas tavoitteli René Descartes’n paikkaa kuningatar hovissa. Kristiina ei kuitenkaan vastannut nousukkaan kutsuun, vaikka Pascal lupasi laskea keksimänsä laskukoneen tämän jalkojen juureen.

[PDF] BLAISE PASCALIN İMANIN RASYONELLİĞİNE DAİR ..


”Pascalin vaaka, Pascalin vedonlyönti eli pelurin todistus on jumalatodistusten piiriin usein luettu näkemys, joka tosiasiassa ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on kannattavaa. Pascalin vaa’an taustalla on kristinuskon jumalakäsitys. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri. Ajatuskulun esitti ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal 1600-luvulla.”