Aihe: Loviisan Kasinon julkisivu. Sumea kuva.

Kasino), Loviisa (kesäravintola Kasino), Savonlinna.

Loviisa on asukasluvultaan Suomen 78. suurin kunta. Loviisan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 14 458 asukasta, mikä on 0,8 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Loviisan väkiluku on ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Loviisan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 76,6 prosenttia, mikä on noin 24,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Loviisan väestöstä on 15,5 prosenttia. Työikäisiä Loviisassa on 59,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 25,3 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Loviisassa oli vuonna 2021 yhteensä 696 eli 4,8 prosenttia kaupungin asukkaista.

Loviisan kaupunki on paikkakunnan suurin työnantaja. Sillä on yli tuhat työntekijää, ja sen vuosibudjetti on noin 130 miljoonaa euroa. Loviisan tuloveroprosentti on 20,25 %. Vuonna 2019 kaupunki sai verotuloja 59 miljoonaa ja valtionosuuksia 25 miljoonaa. Toimintatuloja oli 24 miljoonan edestä. Suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut (49 miljoonaa) ja palvelujen ostot (47 miljoonaa). Vuonna 2020 kuntakonsernin lainakanta oli 7158 euroa per asukas, eli pienempi kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. Loviisan kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös oli 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki omistaa merkittäviä vähemmistöosuuksia Loviisan Satama Oy:stä ja Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. Vuonna 2019 Loviisan työpaikkaomavaraisuus oli 82,0 %. Tilastokeskuksen jaottelun mukaan 5,4 % työpaikoista oli alkutuotannossa, 32,7 % jalostuksessa ja 59,4 % palvelualoilla. Työllisyysaste oli 73,8 %, korkein sitten vuoden 1989. Marraskuussa 2021 Loviisassa oli 11,4 % työttömiä työnhakijoita, kun koko Uudenmaan vastaava luku oli 10,0 %.

Talousalueena Loviisa kuuluu , jonka alueellinen oli 67 170 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa neljänneksi suurin.

Antikvaarinen kirjakauppa Menec

Loviisan kymmenistä kylistä historiallisesti mielenkiintoisia ovat – Pernajan kirkonkylän ohella – erityisesti Fasarby, Horslök ja Härkäpää. Fasarby on keskiajalta periytyvä ryhmäkylä joka koostuu vanhoista sotilasvirkataloista. Kylä sijaitsee kunnan lounaisosassa Fasarbyvikenin pohjukassa, ja sen nykyinen rakennuskanta muodostuu mm. 1700- ja 1800-luvuilla rakennetuista parituvista sekä 1920-luvun mansardikattoisista huviloista. Horslökin ja Härkäpään (ruots. Härpe) saaristolaiskylät sijaitsevat Sarvisalossa. Molemmat kylät ovat keskiaikaisia, ja ne ovat poikkeuksellisen hyvin säilyttäneet 1900-luvun alun yleisilmeensä. Härkäpäässä on 1800-luvulla rakennettu tuulimylly.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan Loviisassa on keskustaajaman lisäksi seitsemän muuta . Niistä kolme ovat kirkonkyliä: Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää. Pernajan 1400-luvulla rakennettu on Loviisan vanhin rakennus. Kaksi taajamaa – ja Ruotsinpyhtään kirkonkylä – ovat rakentuneet ruukkialueen ympärille. ruukkialue on suurelta osin ulkopuolisilta suljettu, kun taas Ruotsinpyhtään Strömfors pitkälti on turismiin suuntautunut. Kunnan suurimmat taajamat ovat Koskenkylä ja , joissa molemmissa on tuhatkunta asukasta. Vuoden 2019 lopussa Loviisassa oli 14 772 asukasta, joista 10 904 asui taajamissa, 3 728 haja-asutusalueilla ja 140:n asuinpaikka ei ollut tiedossa. Kaupungin taajama-aste oli 74,5 %.

Loviisan Lippu ja Käsityö Oy (0959175-9) on Osakeyhtiö. Sen toimialana on Tavaranpeitteiden, purjeiden ja muiden sovitettujen tekstiilituotteiden valmistus. Katso kaikki yrityksen julkiset tiedot alta!

Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosittuja ja toistuvia tapahtumia ovat m.m. , venefestivaali Small Ships' Race, juhannusjuhlat Laivasillalla ja Svartholmassa, Avoimet puutarhat, , Nya Östis-lehden lukijajuhla, Loviisan viikko, Kuningas saapuu Loviisaan-viikonloppu ja . Itse keskustaajaman ulkopuolella järjestetään Vanhan ajan päivät (Jokelan kotiseutumuseo), Liljendal-päivät, Rootsinpyhtää Bluegrass ja Ruukki Picnic (veteraaniautoja).

Tämän kohteen myyjä, Ensio, ottaa täyden vastuun tästä kohteesta

Loviisan punakaartin vahvuus oli helmikuun alussa lähes sata miestä. Aseita oli saatu Kotkan punakaartilaisista ja venäläissotilailta. Sisällissota alkoi 27. tammikuuta, ja vielä runsas viikko sen jälkeen valkoiset hallitsivat itäistä Uuttamaata Sipoosta Loviisaan. Valkoisten näkökulmasta oli tärkeää, että Uudenmaan suojeluskunnat pystyivät pitämään asemansa. Ne olivat kaukana päärintamasta, mutta sitoivat punaisten joukkoja. 6. helmikuuta punaiset hyökkäsivät Loviisaan Kotkan suunnasta. Hyökkääjiä oli lähes 550, joista noin 50 oli Loviisan seudun punakaartilaisia. Saatuaan tiedon punaisten joukkojen etenemisestä Loviisan valkoiset siirtyivät kolmisen kilometriä keskustasta itään. Siellä käytiin laukaustenvaihtoa, jonka jälkeen valkoiset – saarron uhatessa – vetäytyivät linnakkeille Rosen ja Ungern. Illansuussa käytiin tulitaistelu, jossa valkoiset menettivät 10 miestä (punaisten tappioista ei ole tarkkaa tietoa). Valkoisten ammusvarastot lähes tyhjenivät, ja he päättivät vetäytyä länteen. Punaiset puolestaan siirtyivät Pyhtäälle.

Loviisa päätyi Kari Ketosen ja Antti Luusuaniemen uuteen elokuvaan

19. elokuuta 150 loviisalaista ilmoittautui suojeluskuntaan. He saivat valkoiset käsivarsinauhat ja marssivat torille. Lakkoilijat vetäytyivät Uuteenkaupunkiin. Sosialistit yrittivät turhaan saada (venäläistä) sotilasapua Helsingistä, ja vielä samana iltana Työväentalolla päätettiin julistaa lakko päättyneeksi. Mutta Venäjän vallankumouksen innoittamana Loviisassa alkoi uusi suurlakko 15. marraskuuta, ja vain kolme päivää myöhemmin sosialistit kutsuivat venäläissotilaita apuun. Heidän lisäksi Valkoon saapui punakaartilaisia Kotkasta, ja 19. marraskuuta 200–300 aseistautunutta miestä marssi Valkosta Loviisaan. Poliisikamari, puhelinkeskus ja rautatieasema vallattiin. Punalippu vedettiin salkoon , ja 20–30 kaupungin johtohenkilöä vietiin vangittuina Uuteenkaupunkiin. Vuoden lopussa päästiin kompromissiin poliisilaitoksesta, ja tilanne rauhoittui.

Loviisan paikallishistoria avautuu verkkoon

1880-luvulle saakka Loviisan tärkeimmät elinkeinot olivat kaupankäynti ja käsityöläisyys. Vähäinen teollisuus liittyi merenkulkuun (veneveistämöjä ym.) ja nautintoaineisiin. Loviisassa oli tupakkatehdas jo 1750-luvulla, ja 1770-luvun lopussa kruunun viinanpolttimo aloitti toimintansa ( oli kieltänyt kotipolton). Vuonna 1858 kreivi perusti kaupunkiin olutpanimon. Creutzin tulo alalle selittyy historioitsija mukaan osin pyrkimyksellä turvata ohran menekki. Vuonna 1874 panimo siirtyi baijerilaisen Heinrich Lehmannin omistukseen, ja oluen valmistus jatkui hänen suvussaan lähes sadan vuoden ajan.

Loviisalaisten kaitafilmit puhaltavat historian henkiin

Casinot Kulosaaressa ja Lauttasaaressa ja ainakin ensimmäistä mainostetaan ruokapaikkana.

mainitaan

Helsingin Lauttasaari, Hanko (Kylpylaitoksen osa), Heinola (Rantakasino, kesähotelli), Ikaalinen (Kylpylän Kasino), Lappeenranta (ravintola Kasino), Loviisa (kesäravintola Kasino), Savonlinna

Muun muassa näitä historiallisestikin ..

Hoitolaitoksen ylilääkäri Georg Öhman suositteli 1880-luvulla Myllyharjua sopivaksi kävelypaikaksi kylpylävieraille. 1890-luvun alussa harjulle rakennettiin näköalapaviljonki (paikalle, johon viimeinen tuulimylly siirrettiin 1920-luvulla). Vuosikymmenen lopussa Kukkukiven läheisyyteen rakennettiin Mossebackenin pensionaatti ja kesäravintola Casino, molemmat suunnitteli . Kukkukiven puinen paviljonki korvattiin vuonna 1906 (nykyisellä) valurautatornilla. Loviisa oli suosittu kylpyläkaupunki vielä ensimmäisen maailmansodan aikana. Kylpylätoiminnalla oli merkittävä vaikutus paikkakunnan talouteen, ja kaupunkiin kehittyi myös rikas kulttuurielämä erityisesti musiikin saralla.

Loviisan seutua, joka kiinnostaa monia, Rosenberg kehuu

Kukkukiven näkötorni ei prameudestaan huolimatta ole lainkaan mikään uusi kohde. Loviisalaisia lukuun ottamatta tämä saattaa tulla kaikille yllätyksenä, sillä näkötorni on kunnostettu upeasti vuonna 2012, joskin sen alkuperä on yli sata vuotta vanha! Arkkitehti K. Hjelt on suunnitellut tornin vuonna 1906, jolloin harjun alapuolella oli vilkas huvielämä kylpylän ja kasinon myötä.