11) rahapika-arpajaisissa 45–70 prosenttia kokonaisvaihdosta;
2) arvauskilpailulla tavara-arpajaisia, joihin osallistuvalla on mahdollisuus arvauskohteesta, ei kuitenkaan urheilu- ja muista kilpailuista, tekemiensä arvausten perusteella voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja;
Raha-arpajaisten arvonnasta ja arvonnan tuloksen vahvistamisesta tulee laatia pöytäkirja (arvontapöytäkirja), jonka Poliisihallitus vahvistaa taikka arpajaislain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu virallinen valvoja tai arpajaislain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkinen notaari allekirjoittaa. Arvontapöytäkirjassa tulee mainita:
Raha-arpajaisten arvonnasta ja arvonnan tuloksen vahvistamisesta tulee laatia pöytäkirja (arvontapöytäkirja), jonka Poliisihallitus vahvistaa taikka arpajaislain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu virallinen valvoja tai arpajaislain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkinen notaari allekirjoittaa. Arvontapöytäkirjassa tulee mainita:
10) raha-arpajaisissa 40–60 prosenttia kokonaisvaihdosta;
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Sen 5 §:n 2 momenttia sovelletaan yhtiön toimeenpanemiin veikkaus- ja vedonlyöntipeleihin, lukuun ottamatta tapahtuma-aikaista vedonlyöntiä, raha-arpajaisiin sekä totopeleihin kuitenkin vasta 1 päivästä heinäkuuta 2018. Yhtiöllä on oikeus pyöristää veikkaus- ja vedonlyöntipelien, lukuun ottamatta tapahtuma-aikaista vedonlyöntiä, raha-arpajaisten sekä totopelien voitosummat alaspäin lähimpään 10 senttiin 30 päivään kesäkuuta 2018 saakka.
Arpajaislainsäädännöllä pyritään ehkäisemään rahapelitoimintaan liittyviä rikoksia ja sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä varmistamaan yleishyödyllisen kansalaistoiminnan toimintaedellytykset. Valvomattomaan rahapelitoimintaan liittyy usein petoksellisen pelitoiminnan järjestämistä, rahanpesua, harmaata taloutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Peliongelmassa pelaaminen aiheuttaa vaikeuksia pelaajalle, peliriippuvuudessa on kysymys sairaalloisesta pelaamisesta.
Suomessa suosituimmat rahapelit ovat lottopelit, raaputusarvat ja rahapeliautomaatit. Ruotsissa ja Norjassa suosituimpia ovat arvat, numeropelit ja , kun taas Tanskassa suositaan arpajaisia, vedonlyöntiä ja nettikasinoita. Suomalaisista peliongelmaisia on 3,3 prosenttia, kun taas norjalaisisilla ja tanskalaisilla osuus on 3,2 % ja ruotsalaisilla 2 %.
Ongelmapelaamis- ja peliriippuvuusriskiin vaikuttavia peliominaisuuksia ovat muun muassa saatavissa olevien suurimpien voittojen taso, pelipanokset, pelien ääni- ja valotehosteet, pelirytmi, käytettävissä olevat maksuvälineet ja pelaamisen jaksottuminen. Tärkeimpinä haittoihin liittyvinä tuotepiirteinä on pidetty a) pelin tahtia (mitä tiheämpi panoksen asettamismahdollisuuden rytmi, sitä suurempi riski pelihaittoihin), b) pelin palkitsevuutta (mitä korkeampi palautusprosentti, sitä vahvempi houkutus yrittää voittaa hävitty raha takaisin), c) voiton välittömyyttä (kun voitto on välittömästi käytettävissä uuteen panostukseen, tämä voi ruokkia pakonomaista pelaamista), d) taidon merkitystä ja vuorovaikutusta (todellinen tai kuvitteellinen voitonmahdollisuuden paraneminen tiedon ja/tai vuorovaikutteisen osallistumisen muodossa lisää riippuvuusriskiä kontrollin tunteen voimistuessa; "läheltä piti" -elementit toimivat samaan suuntaan) ja e) tarjontaa (pelit ovat saatavilla useista jakelukanavista). Sen sijaan päävoiton suuruudella ei näytä olevan yhteyttä piirteisiin, jotka lisäävät riippuvuusriskiä. Pelihaittariskit arvioisi lupa- ja valvontaviranomainen pelisääntöjä vahvistaessaan. Lupa- ja valvontaviranomainen tekisi arviointiasioissa yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ja riippumattomien tutkimuslaitosten kanssa. Nykyisistä peleistä erityisiä pelihaittariskejä sisältyy ainakin internetissä toimeenpantaviin raha-arpajaisiin (nettiarvat), vedonlyöntipeleihin (Moniveto, Tulosveto, Voittajaveto, Pitkäveto, Liveveto), valtaosaan raha-automaateista (Pokeri, Hedelmäpeli), kasinopeleihin (pelisalipelit, ravintolapelit), pelikasinoihin (Grand Casino -pelit) ja eräisiin totopeleihin (Voittaja, Sija, Kaksari, Päivän Duo, Troikka, 4veto). Erityisiä pelihaittariskejä ei yleensä sisälly muihin raha-arpajaisiin (pahviarvat), veikkauspeleihin (Lotto, Viking Lotto, Jokeri, Keno, Vakio, V75, V5, 4-Veikkaus), eräisiin raha-automaatteihin (Pajatso) tai eräisiin totopeleihin (V4).
1) raha-arpajaisten toimeenpanija;
Sähköisesti toimeenpantavien rahapika-arpajaisten toimeenpanosta tulee laatia pöytäkirja (hyväksymispöytäkirja), jolla Poliisihallitus hyväksyy arpatuotteen arpaerän. Arpatuote sisältää yhden tai useampia arpaeriä. Arpaerät koostuvat saman hintaisista arvoista.
1) raha-arpajaisten toimeenpanija;
Vaikka nykyinen rahapelijärjestelmä on toimilupajärjestelmän muotoinen, se on tosiasiassa alunperinkin tarkoitettu vakiintuneiden yksinoikeuksien järjestelmäksi. Rahapelit on toimeenpantu käytännössä samojen yksinoikeustoimijoiden toimesta yli 70 vuotta. Tätä ennen oli ollut voimassa rahapelien totaalikielto. Nykyistä arpajaislakia säädettäessä toimilupajärjestelmään päädyttiin lähinnä valvonnallisista ja luvan ohjausvaikutuksiin liittyvistä syistä. Tällainen näennäinen toimilupajärjestelmä on kuitenkin läpinäkyvyyden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta ongelmallinen.
1) raha-arpajaisten toimeenpanija;
Sähköisesti toimeenpantavien rahapika-arpajaisten arvonta voidaan suorittaa ennen arpojen myynnin aloittamista tai arvan ostohetkellä.
Veikkaus Oy ei saa toimeenpanna muita arpajaisia kuin rahapelejä.
Rahapelien markkinointia valvoisi rahapelien lupa- ja valvontaviranomainen, sisäasiainministeriö, eivät kuluttajansuojaviranomaiset. Tämä koskisi sekä markkinoinnin arpajaislain mukaisuutta että kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvun mukaisuutta. Työnjako olisi samankaltainen kuin alkoholin ja tupakan markkinoinnin valvonnan osalta.
1) raha-arpajaiset silloin, kun niitä toimeenpannaan sähköisesti;
Sähköisesti toimeenpantavien rahapika-arpajaisten arvonta voidaan suorittaa ennen arpojen myynnin aloittamista tai arvan ostohetkellä.
Arvauskilpailun toimeenpanoaika saa olla enintään kuusi kuukautta.
1) arpajaislainsäädännössä tarkoitettuja tavara- ja raha-arpajaisia, bingopeliä, veikkausta, vedonlyöntiä ja totopeliä sekä sellaisten peliautomaattien, pelien ja pelilaitteiden pitämistä, joista voi voittona saada rahaa tavaraa taikka rahaan tai tavaraan vaihdettavissa olevia pelimerkkejä;
Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus
Rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi arpajaislakiin ehdotetaan lisättäväksi luvallisten rahapelien markkinointia koskeva säännös. Sääntelyä täydentäisi mahdollisuus ehdotetussa 62 b §:ssä tarkoitettuun markkinoinnin kieltämispäätökseen. Luvattomien rahapelien markkinoinnin kiellosta säädettäisiin edelleenkin 62 §:ssä.
Valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien… 1414/2016
Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan arpojen myynnistä kertynyttä kokonaistuloa ja arvontaan, veikkaukseen, vedonlyöntiin sekä totopeliin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää. Peliautomaattien, pelien ja pelilaitteiden tuotolla tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta.
Valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien… 1299/2021
Arpojen sekoittamisesta tulee laatia pöytäkirja, (raha-arpojen sekoittamispöytäkirja), jonka Poliisihallitus vahvistaa taikka arpajaislain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettu virallinen valvoja tai arpajaislain 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkinen notaari allekirjoittaa.